Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Johdanto
Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:
- vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
- henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
- mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)
Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
- pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
- sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
- poistumisreittien opasteet ja valaistus;
- väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)
Kohteen perustiedot
Perustiedot
| Kiinteistön nimi | Kiinteistö Oy Helsingin Tenholantie 10 |
|---|---|
| Kiinteistön osoite |
Tenholantie 10 00280 HELSINKI |
| Rakennusten määrä | 2 |
| Kiinteistön omistaja | EQ Yhteiskuntakiinteistöt |
| Rakentamisvuosi | 2023 |
|---|---|
| Kerrokset | 4 |
| Rakennusmateriaali | Betoni |
| Rakentamisvuosi | 1943 |
|---|---|
| Paloluokka | P1 |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Helsinki. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.
| Paloilmoittimen hoitaja |
Jenna Mattsson ARE Oy puh. 0205305500 |
|---|---|
| Paloilmoittimen keskuksen sijainti | B-porraskäytävän ulko-ovella |
| Paloilmoittimen hoitaja |
Jenna Mattsson ARE Oy puh. 0205305500 |
| Kiinteistönhoito | Are Oy puh. 0205305700 päivystys 0205305700 |
| Sairaalakaasujärjestelmän sulut | Pääsulku B-siiven päädyn kaasukeskuksessa |
| Vartiointiliikkeen yhteystiedot |
SOL Palvelut
päivystys puh. 0205700200 http://www.sol.fi |
| Kiinteistön vakuutusyhtiö |
If
puh. 010191919 http://www.if.fi |
| Kokoontumispaikka | Jousiammuntaradan laidassa, G-siiven päädyssä.
J-talon ensisijainen kokoontumispaikka on J-talon sisäpiha. |
| Varakokoontumispaikka | Kokoontumispaikalta voidaan pelastuslaitoksen luvalla siirtyä sääolosuhteita suojaan pysäköintihalliin tai muuhun viranomaisen osoittamaan paikkaan. |
| Väestönsuojien määrä | 2 |
| Väestönsuojan sijainti VSS1 | H-siiven kellarikerros |
| Väestönsuojan sijainti VSS2 | Autohalli |
| Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
| Veden pääsulku | B-siiven 0. kerros, huoltotilojen vieressä pienessä komerossa. |
| Lämmönjakohuone | Päärakennus: B-siiven alakellari.
J-talo: pohjakerros tila 0.55 |
| Sähköpääkeskus | Spk (PKB 0001. ja 2) B-siiven alakellari, valvomon takana
Spk (PKB 000.3) B-siiven alakellari, lämmönjakohuone Spk (GP27-28) H ja G-osan välinen kellarikäytävä |
| Ilmanvaihtokone |
|
| Ilmanvaihdon hätä-seis |
B-porraskäytävän ulko-ovella (erillinen painike yleistiloille ja leikkaussaleille) |
Organisaatio
| Kiinteistöpäällikkö |
Olli-Pekka Kari Newsec puh. 0404517702 olli-pekka.kari@newsec.fi |
|---|---|
| Pelastussuunnittelu |
Riskienhallintapalvelut Securitas Oy consulting@securitas.fi |
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
| Potilasturvallisuuskoordinaattori |
Jari Glad jari.glad@orton.fi |
|---|
Kiinteistön tärkeät numerot
| Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
|---|---|---|---|
| Huoltoyhtiö | Are Oy | 0205305700 | 0205305700 |
| Hissihuolto | KONE Hissit Oy | 080015063 | |
| Vartiointiliikkeen yhteystiedot | SOL Palvelut | 0205700200 | |
| Aulavahtimestari | Info/vahtimestari | 0403531887 |
| Nimi | Puhelinnumero | |
|---|---|---|
| Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja | Jenna Mattsson | 0205305500 |
| Ilmanvaihtokone: Huoltohenkilö | ARE Oy | 0205305500 |
| Käsisammutin: Huoltohenkilö | ARE Oy | 0205305500 |
| Pikapaloposti: Huoltohenkilö | ARE Oy | 0205305500 |
| Poistumisopastus: Huoltohenkilö | ARE Oy | 0205305500 |
| Sairaalakaasujärjestelmä: Huoltohenkilö | ARE Oy | 0205305500 |
| Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö | ARE Oy | 0205305500 |
| Sprinklerijärjestelmä: Huoltohenkilö | ARE Oy | 0205305500 |
Muut tärkeät numerot
| Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
|---|---|---|
| Hätänumero | 112 | 24 h |
| Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Ennakoitavat vaaratilanteet
Tulipalo
Hoito-, toimisto- ja yleiset tilat
- Todennäköisimmät sairaalan tulipalon aiheuttajat ovat sytytetty tulipalo ja sähkölaitteiden toiminnan häiriöstä aiheutuva paloriski (oikosulku, sähköteknisissä tiloissa syttyvä tulipalo tms.)
- Tulityöt
Keittiötilat
- Lieden päälle unohtuu tavaraa
Ulkoalueet
- Tahallisesti sytytetty tulipalo
- Tupakoinnin aiheuttama syttyminen
- Ajoneuvopalo
Tapaturmat
- Kaatumiset, loukkuun jäämiset, puristuksiin jäämiset, palovammat, putoamiset
Varkaus
- Toimistotiloissa on mahdollisuus varkauksille tekijöiden luullessa, että niistä löytyy rahaa tai muuta arvokasta kuten lääkkeitä.
- Potilastiloissa vierailevat voivat olla kiinnostuneita potilaiden arvotavaroista.
Ilkivalta
- Graffitit ja muut töhryt
- Omaisuuden rikkominen
- Uhkasoitto
Talotekniikan vikaantuminen
- Lämpö-, sähkö- ja vesikatkot
Ympäristö
- Lähialueen tulipalon aiheuttama savu
Poistumisturvallisuus
- Potilaiden alentunut toimintakyky
- Rakennuksessa on leikkaustoimintaa. Leikkaussalipotilaiden toimintakyky on alentunut puudutuksen tai nukutuksen aikana. Potilaat tarvitsevat apua poistumiseen hätätilanteessa. Näissä yksiköissä henkilökuntamäärä on vuodeosastoihin verrattuna suurempi. Henkilökunnan suurempi määrä mahdollistaa jatkuvan valvonnan sekä sen, että hätätilanteessa jokainen poistumisessa apua tarvitseva potilas saadaan poistettua vaaralliselta alueelta.
Vaaratilanteiden ennaltaehkäisy
Kiinteistössä tulityölupajärjestelmä, jonka käytäntö koskee myös koko sairaalan henkilökuntaa sekä alihankkijoita. Tulityöjärjestelmä kattaa kaikki tulityöt, myös muun muassa hoidollisista syistä tehtävät tulityöt.
Kynttilöiden polttaminen sairaalan tiloissa on kielletty. Tupakointi on sallittu ainoastaan ulkona.
Potilashuoneessa olevan palokuorman pitämiseksi mahdollisimman vähäisenä rajoitetaan potilaiden mukanaan tuoman omaisuuden määrää. Potilashuoneet pidetään hyvässä järjestyksestä ja siisteinä. Jokaisella potilaalla on käytössään lukollinen kaappi henkilökohtaisia tavaroita varten.
Potilashuoneet on suunniteltu niin, että palokuorma on mahdollisimman vähäinen.
Roskien ja pahvien väliaikaisnen säilytys osastoilla pidetään vähäisenä. Säilyttämistä osastoilla vältetään. Toiminta on ohjattu tapahtumaan tilojen puitteissa asianmukaisesti, jotta ulkopuolisten mahdollisuus sytyttää roskat tai pahvit on mahdollisimman pieni.
Sairaalassa käytettäville hoitolaitteille on asetettu sähköturvallisuuden osalta eritysvaatimuksia.
Kiinteistössä on akkuvarmenteiset poistumisopasteet, automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, automaattinen sammutusjärjestelmä B- ja C-siivissä sekä ilmanvaihdon hätäpysäytyspainikkeet.
Turvallisuusjärjestelyt
Toimitilaturvallisuus
Valvonta
| Kuvaus | Kiinteistössä yksi vartija. - Arkisin klo 06:30-21:30 - Viikonloppuisin/pyhäpäivisin klo 11:30-19:30. |
|---|---|
| Sijainti | Päärakennus, aula |
| Kontakti |
Info/vahtimestari puh. 0403531887 |
Sammutuskalusto
| Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
|---|---|---|
| Toimitiloissa kerroksittain | Käsisammutin | Rakennuksessa on alkusammutuskalustoa kaikissa kerroksissa sijoiteltuna siten, että palon sattuessa alkusammutuskalustoa on lähistöllä helposti saatavilla. |
| Toimitiloissa kerroksittain | Pikapaloposti | Rakennuksessa on alkusammutuskalustoa kaikissa kerroksissa sijoiteltuna siten, että palon sattuessa alkusammutuskalustoa on lähistöllä helposti saatavilla. |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.
Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.
Sprinklerilaitteiston huolto
Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.
Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.
| Kuvaus | Automaattinen sammutusjärjestelmä |
|---|---|
| Keskuksen sijainti | B-porraskäytävä, tila 124 IV-konehuone. |
| Kattavuus | B- ja C-siivet |
| Huoltohenkilö |
ARE Oy puh. 0205305500 |
| Sijainti | J-talo |
|---|---|
| Kuvaus | Automaattinen sammutusjärjestelmä |
| Keskuksen sijainti | J-talon päädyssä teknisessä tilassa. |
| Kattavuus | Sprinklerilaitteisto kattaa koko kiinteistön alueen. |
| Huoltohenkilö |
ARE Oy puh. 0205305500 |
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
| Kuvaus | Savunpoistoluukut sijaitsevat K- ja H-osien liikuntasaleissa. |
|---|---|
| Savunpoiston laukaisu | B-sisäänkäynnin yhteydessä. |
| Huoltohenkilö |
ARE Oy puh. 0205305500 |
| Savunpoistoluukkujen sijainti | J-talo |
|---|---|
| Keskuksen sijainti | J-talon pohjakerros tekninen tila |
| Savunpoiston laukaisu | J-talon porraskäytävän sisäänkäyntien luona |
| Huoltohenkilö |
ARE Oy puh. 0205305500 |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
| Kuvaus | Akkuvarmenteiset poistumisopasteet. |
|---|---|
| Kattavuus | Poistumisreitit ja uloskäynnit |
| Huoltohenkilö |
ARE Oy puh. 0205305500 |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: B-porraskäytävän ulko-ovella (erillinen painike yleistiloille ja leikkaussaleille)
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ambulanssi ohjataan: Pääsisäänkäynnille.
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
| Sijainti | B-porraskäytävän ulko-ovella. |
|---|---|
| Kuvaus | Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä |
| Keskuksen sijainti | B-porraskäytävän ulko-ovella |
| Kattavuus | Paloilmoitinjärjestelmä kattaa kiinteistön kaikki sisätilat. |
| Hoitaja |
Jenna Mattsson ARE Oy puh. 0205305500 |
| Hoitajan varahenkilö |
Kiinteistön huoltohenkilö ARE Oy puh. 0205305500 |
| Sijainti | J-talo, Pohjakerros tekninen tila S0.1 |
|---|---|
| Kuvaus | Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä |
| Kattavuus | Tämä paloilmoitin kattaa vain J-talon ja on erillään muun kiinteistön paloilmoitinjärjestelmästä. |
| Hoitaja |
Jenna Mattsson ARE Oy puh. 0205305500 |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
| Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
|---|---|---|
| Päärakennus | Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi | Rakennuksen osastoivat rakenteet EI60. Osastointi noudattaa kerros- ja käyttötapaosastointia. |
Pelastustie
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.
- Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
- Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
- Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
- Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
| Sijainti | Tenholantieltä rakennuksen edustaa myöten rakennuksen taakse. |
|---|
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
| Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
|---|---|
| Päärakennus | Jokaisesta palo-osastosta on vähintään kaksi erillistä opastettua poistumisreittiä maantasalle ja edelleen ulos rakennuksesta. |
J-talon ensisijainen kokoontumispaikka on J-talon sisäpiha.
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.
Työntekijöiden perehdyttäminen
Henkilökunnan tulee kyetä käynnistämään tulipalon edellyttämät ensitoimet:
- vaarassa olevan henkilön-/iden pelastaminen
- tulipalon alkusammutustoimet
- paloilmoituksen tekeminen
- evakuoinnin aloittaminen
Kaikkien tiloissa työskentelevien on osattava/tunnettava:
- toimia paloturvallisuuteen liittyvien ohjeiden mukaisesti
- palo-ovia ei teljetä/pönkätä aukia, eikä niiden sulkeutumista estetä
- alkusammutuskaluston edusta pidetään esteettömänä
- poistumisreitit pidetään esteettöminä
- viallisista poistumisopasteista ilmoitetaan eteenpäin vahtimestarille
- toimia palohälytystilanteessa
- oman työpaikkansa poistumisreitit
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Automaattisen palohälytyksen sattuessa ohjaus paloilmoitinkeskukselle (sijaitsee B-portaan sisäänkäynnin yhteydessä). Muussa tapauksessa ohjaus pääsisäänkäynnille
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä ja tarkista
-
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Tenholantie 10, HELSINKI
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Tulipalon sattuessa
Pelasta ja varoita
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset seuraavaan palo-osastoon.
- Avusta toimintakyvyltään heikentyneitä henkilöitä siirtymään seuraavaan palo-osastoon
Sammuta ja rajoita
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
Jos tulipalo on potilashuoneessa
- mene huoneeseen ja sulje ovi perässäsi
- kulje matalalla ja sulje ikkunat
- toimita potilaat pois huoneesta
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.
- Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
- Sulje ovet ja ikkunat.
- Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
- Opasta asiakkaita ja vieraita.
- Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
- Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
- Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
J-talon ensisijainen kokoontumispaikka on J-talon sisäpiha.
Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Kiinteistön kaikissa tiloissa voi liikkua liikuntarajoitteisia ihmisiä, joita tulee avustaa poistumistilanteissa, sillä hissien käyttäminen on palohälytyksessä kielletty sähkökatkon vaaran vuoksi. Potilastilojen tyhjentämistä Ortonin henkilökunnan toimesta käsitellään pelastussuunnitelman osiossa 7.11.
Huomioon otettavia asioita ja neuvoja:
Jos liikuntarajoitteinen henkilö havaitaan kiinteistön yläkerroksissa palohälytystilanteessa, tulee liikuntarajoitteisen ihmisen kanssa jäädä yksi tai kaksi liikuntakykyistä ihmistä. Heidän on kyettävä tarvittaessa tekemään henkeä pelastava hätäsiirto vetämällä autettavaa portaat alas. Ensisijainen toimintamalli on kuitenkin hakeutua poistumisportaan välittömään läheisyyteen. Tilanteesta on saatava pelastuslaitokselle tieto joko soittamalla hätäkeskukseen 112 tai ilmoittamalla se paikalle saapuneelle pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos varmistaa hissien turvallisuuden tai järjestää siirtoapua. Poistumisportaiden ovien läheisyyteen hakeudutaan niiden palo-osastoinnin vuoksi. Mikäli joko kerroksessa tai porrashuoneessa havaitaan savua, oven sulkeminen antaa 30 minuuttia lisää aikaa ennen savun leviämistä turvalliselle puolelle.
Toimintaohjeet palohälytystilanteessa mikäli leikkaus on käynnissä
Mikäli palohälytystilanteessa on leikkaus käynnissä, tulee siitä ilmoittaa välittömästi leikkaavalle lääkärille. Käynnissä olevasta leikkauksesta on myös informoitava hätäkeskusta. On tärkeää pitää jatkuvasti leikkaussalin henkilökunta tietoisena tapahtumien etenemisestä, mikäli evakuoimissiirto joudutaan toteuttamaan. Päätöksen siirrosta tekee leikkaava lääkäri yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Are Oy, puh. 0205305700, päivystys 0205305700
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: B-siiven 0. kerros, huoltotilojen vieressä pienessä komerossa.
- Lämmönjakohuone: Päärakennus: B-siiven alakellari.
J-talo: pohjakerros tila 0.55 - Sähköpääkeskus: Spk (PKB 0001. ja 2) B-siiven alakellari, valvomon takana
Spk (PKB 000.3) B-siiven alakellari, lämmönjakohuone
Spk (GP27-28) H ja G-osan välinen kellarikäytävä
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
- Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
- Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
Puhelun jälkeen ilmoita asiasta 112. Toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0205305700).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 080015063) tai
- Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Sairaalakaasujärjestelmä
Happi ja ilokaasu ovat molemmat värittömiä kaasuja, joten niiden havaitseminen on vaikeaa. Ilokaasulla on kuitenkin imelähkö haju ja maku, joten sen aistinvarainen tunnistaminen on mahdollista. Molemmat kaasuista ovat hapettavia, eli ne kiihdyttävät tulipaloa. Ilokaasu aiheuttaa lisäksi huumaantumisen tunnetta ja tajuttomuutta. Erityisesti happi voi imeytyä vaatteisiin ja muihin materiaaleihin, joten jos epäilet altistuneesi kaasuvuodolle, vaihda vaatteesi ja tuuleta altistunutta vaatekertaa vähintään 30 minuuttia ulkoilmassa.
Kaasuputkiston vuotojen varalta
- Kuuntele mahdollista sihinää.
- Mikäli tunnet olosi huonoksi ja tilan vaihtaminen parantaa oloasi, on mahdollista, että tilassa on kaasuvuoto.
- Ilokaasu on mahdollista havaita sen imelän hajun ja maun perusteella. Happi on mauton ja hajuton kaasu.
- Jos tiloihin on asennettu kaasutunnistimet, reagoi aina tarvittavalla vakavuudella niiden ilmaisemiin hälytyksiin.
- Tiedosta kaasuverkoston sulkujen sijainnit. Pääsulku sijaitsee aina kaasukeskuksessa tai syöttöjärjestelmän alkupäässä.
Toiminta vuototilanteessa
- Poista tilasta tulenlähteet, kuten palavat kynttilät.
- Korvausilman saamiseksi, avaa ikkuna, jos se on mahdollista.
- Pyri sulkemaan ilokaasulinja tai -pullo, mikäli se on turvallista.
- Poistu tilasta ja pyri rajoittamaan kaasuvuotoa, esimerkiksi sulkemalla osastoivat ovet.
- Muista, että ilokaasu aiheuttaa huumaantumisen tunnetta ja tajuttomuutta.
- Varoita muita ja tarvittaessa evakuoi kyseinen osasto tai tila.
- Hälytä pelastuslaitos soittamalla hätänumeroon 112.
Vuototilanteen jälkeen
Aina vuototilanteen jälkeen on suotavaa tehdä kaasupitoisuuden mittaus tilassa, jossa vuoto on havaittu. Ilokaasu ja happi ovat molemmat ilmaa raskaampia kaasuja, joten ne voivat kerääntyä mataliin paikkoihin, esimerkiksi lattiakaivoihin, aiheuttaen räjähdysvaaraa. Pelastuslaitos on varautunut tekemään mittauksia, joten jatka normaalia toimintaa vasta saatuasi siihen luvan.
Tilojen tyhjentäminen
Poistuminen potilashuoneesta
- liikkumaan pystyvät potilaat poistuvat huoneesta itse tai heitä avustetaan poistumisessa
- vuodepotilaat siirretään potilashuoneesta ensisijassa vuoteella.
Potilassängyn siirtämisen mahdollistamiseksi huomioitavaa:
- sängyn pyörät toimivat asianmukaisesti
- jos havaitset sängyn, jonka pyörät eivät toimi, on sängylle tilattava huolto/korjaus
- sähkösängyn pistoke on voitava irrottaa pistorasiasta helposti
- tippatelineet yms. on pidettävä niin matalalla, että ne mahtuvat ovesta osumatta ovenkarmiin
- huoneissa säilytetään mahdollisimman vähän huonekaluja ja tavaraa
Kun potilashuonetta tyhjennetään sänkyjen avulla on huomioitava se, etteivät sängyt tuki käytävää ja näin estä turvallista poistumista.
Poistuminen palo-osastolta
Jos palo näyttää niin uhkaavalta, ettei yhden huoneen tyhjentäminen riitä, tulee ihmiset poistaa / ohjata poistumiaan seuraavaan palo-osastoon. Palo-osastojen rajalla on aina palo-ovi.
Kävelemään pystyvät potilaat ohjataan tai autetaan ja vuodepotilaat siirrtään toiselle palo-osastolle vuoteella. Vuoteiden osalta on huomioitava se, etteivät sängyt tuki poistumisreittejä ja ne pidetään mahdollisuuksien mukaan samalla seinustalla.
Toiselle palo-osastolle siirtymisen jälkeen on palo-ovet suljettava huolellisesti. Tilanteen etenemistä on seurattava ja tarvittaessa on poistuttava seuraavaan vielä turvallisempaan paikkaan.
Mikäli turvallinen palo-osasto sijaitsee eri kerroksessa, poistuminen portaita pitkin vuoteen kanssa ei ole mahdollista.
Poistuminen toiseen kerrokseen tai ulos
Jos tulipalo uhkaa edelleen levitä, on poistuttava rakennuksen seuraaviin kerroksiin ja mahdollisesti ulos asti.
Rakennuksesta poistumiseen on käytettävissä aikaa niin paljon, että pelastuslaitoksen yksiköt ovat jo saapuneet paikalle. Tilanteen johtaminen siirtyy pelastuslaitoiksen vastuulle heidän saapuessa paikalle.
Sairaalan henkilökunta ilmoittaa pelastuslaitoksen tilannetta johtavalle henkilölle tilanteeseen liittyvät tiedot. Henkilökunta toimii hänen antamien ohjeiden mukaan.
Kokoontumispaikka
Jos tulee tilanne, jossa henkilökunta ja potilaat täytyy siirtää ulos, toimii kokoontumispaikkana Jousiammuntaradan laidassa, G-siiven päädyssä.
J-talon ensisijainen kokoontumispaikka on J-talon sisäpiha.
Poistumisen yhteydessä on varmistettava, että ei jäädä:
- ulko-oven välittömään läheisyyteen
- paikkaan, johon kohdentuu tilanteesta aiheutuvaa vaaraa
- paikkaan, joka häiritsee pelastustöitä
Kokoontumispaikan ohi menevä pelastustie pidettävä mahdollisimman aukinaisena pelastuslaitokselle. Tarvittaessa jatketaan viereistä kävelytietä eteenpäin, jos alue käy ahtaaksi. Pelastuslaitos ohjaa tarvittaessa kokoontumispaikalla olijoita siirtymään. Kokoontumispaikalta voidaan pelastuslaitoksen luvalla siirtyä sisälle pysäköintihalliin sääolosuhteilta suojaan.
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:
| Sijainti | Suojaluokka | Varusteiden sijainti |
|---|---|---|
| H-siiven kellarikerros | S1 | Väestönsuoja |
| Autohalli | S6 | Väestönsuoja |
Yksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Yksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S6. Suojaluokan S6 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1976 jälkeen. S6-luokan väestönsuojat on rakennettu poikkeuksetta kalliosuojina. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.